Kohtaamisen taito, Osa 3: Empatian seuraava taso

Mitä ihmettä on empatia? Ja onko sille paikkaa työelämässä? 

Empatian ajatellaan olevan inhimillistä lässynläätä ja pehmo pumpuli hössötystä, jolla ei ole mitään tekemistä tuottavuuden kanssa. Tämä on virheellinen ja todella haitallinen käsitys.

Empatia on ilmainen työkalu, jolla käännät konfliktit oppimisen mahdollisuuksiksi, syvennät jatkuvasti asiakasymmärrystä, rakennat lojaaleja yhteistyösuhteita ja luovit verkostoituneessa työmaailmassa.

Tämä teksti tarjoaa sinulle perusymmärryksen empatiasta ja sen kahdesta laadusta. Opit kehittämään ajatuksellista empatiaa ja aktivoimaan empatiakykysi tiukoissakin paikoissa. Lisäksi saat keinot, joilla vältät empatian sudenkuopat.

Empatia on toisen totuuden näkemistä ja sen arvostamista

Aloitetaanpa tieteellisellä määritelmällä empatiasta: “Empatia on kompleksi psykologinen vaste, jossa ihminen yhdistää havaintoja, tietoa, muistoja ja päättelykykyä saadakseen oivalluksia toisen ajattelusta ja tunteista” (Ickes, 1997). Ickesin määritelmä, joka on yksi sadoista tieteellisistä määritelmistä empatialle, on tarkka, mutta ei havainnollistava. Haluan avata empatiaa käytännönläheisemmin.

Empatia on sitä, että osaat nähdä toisen totuuden ja arvostat sitä, vaikket olisi samaa mieltä toisen kanssa. Empaattisena haluat ottaa aikaa kuullaksesi toisen tarinan ja pyrit näkemään mitä se toiselle merkitsee. Empatian avulla valitset astua toisen todellisuuteen, eli seisoa hetken hänen saappaissaan ja nähdä maailma hänen silmin. 

Empatia on kykyä tiedostaa omat kokemuksesi, tunteesi ja asioille antamasi merkitykset ja erottaa ne toisen kokemuksista. Empatiassa ei ole tilaa ennakkoluuloille ja oletuksille. Empatia avaa tien aitoon myötätuntoon.

Lisäksi empatia on halua hyödyntää toisesta esiin nousevia havaintoja toisen ihmisen hyväksi.

On ehkä hyvä sanoa jotain siitä mitä empatia ei ole, mutta miksi sitä usein luullaan. Empatia ei ole toisen myötäilemistä eikä samaa mieltä olemista. Empatia ei välttämättä ole tunteellista. Empatia ei ole rakkautta tai kiintymystä, vaikka siihen liittyykin aito välittäminen ja uteliaisuus. Empatia ei ole sympatiaa, eli toisen kokemuksen säälimistä. 

Mutta miten empatia oikeastaan toimii?

Kaksi reittiä toisen totuuteen

Meillä ihmisillä, kaikista muista eläimistä poiketen, on kyky empatiaan, koska 

  • kykenemme suoraan peilaamaan toisten kokemuksia, kuten tunteita, omassa mielessämme peilisolujen kautta
  • osaamme ajatuksellisesti simuloida toisen kokemusta omia kokemuksiamme peilaten 

Näkymää toisen totuuteen voi saada siis kahta reittiä pitkin. Psykologisin termein empatia jaetaan kahteen laatuun: affektiiviseen ja kognitiiviseen empatiaan. 

Affektiivinen, eli tunteva, empatia on kykyä kokea vastavuoroisesti toisen ihmisen tunne ja kokemus.

Kognitiivinen, eli ajattelullinen, empatia on kykyä ajattelun, päättelyn ja uteliaan pohdinnan kautta ymmärtää toisen kokemusta ja totuutta. Tällöin luot analyyttisesti arvauksen toisen kokemuksesta suhteessa omiin kokemuksiisisi, ymmärrykseesi toisesta ihmisestä ja ihmisenä olemisesta yleisesti.

Tämän tekstin keskeisin argumentti: opettele hyödyntämään ja kehittämään kykyäsi kognitiiviseen empatiaan.

Kognitiivinen empatia on huomattavasti affektiivista empatiaa monikäyttöisempää, nopeammin kehitettävää ja helposti työelämään sovellettavaa. 

Affektiivinen empatia on rajoittunutta 

Affektiivinen empatia on sinulle tutuinta tilanteista, joissa ystävä, kumppani tai lapsi jakaa sinulle omia huoliaan tai innostustaan. Tunnet sen mitä toinen tuntee ja olet toiselle läsnä. Affektiivinen empatia on arvokasta, koska se tuo meitä ihmisinä lähemmäksi toisiamme – sitä voisikin kutsua ihmisyhteisöjen liimaksi.

Työelämässä affektiivinen empatia on arvokasta tiimien sisällä, esihenkilö-alainen suhteissa sekä pidemmissä asiakas tai potilas suhteissa. Affektiivinen empatia synnyttää luottamusta, rakentaa lujaa ja tasavertaista yhteistyösuhdetta, vaalii tunnesidettä ja kehittää keskinäistä arvostusta.

Affektiivinen empatia vaatii toisen tuntemista tai rikasta vuorovaikutusta – toisin kuin kognitiivinen empatia, jota voi hyödyntää kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi puhelimessa tai tekstin välityksellä affektiivisen empatian hyödyntäminen on haastavaa. Kun on käytettävissä vähän informaatiota toisesta ja toisen kokemuksesta, riski empaattisen ymmärryksen sekoittamisesta omiin tuntemuksiin, oletuksiin ja reaktioihin on suuri.  

Toisen kokemukseen tunteellisesti virittäytyminen on myös henkisesti kuluttavaa – varsinkin jos työssään auttaa päivittäin kymmeniä tai satoja ihmisiä. Affektiivisen empatian on myös havaittu johtavan kognitiivista empatiaa huomattavasti useammin henkilökohtaiseen ahdinkoon (Davis, 1980), eli oman ahdistuksen ja stressin nousemiseen reaktiona toisen negatiiviseen tunnetilaan.

Empatian ajatellaan yleensä olevan affektiivisen empatian tapaista toisen kokemukseen samastumista. Affektiivisen empatian synnyttämä läheisyys on monilla työpaikoilla liian intiimiä. Sen takia onkin ymmärrettävää, että empatia ei ole ollut niin kuumaa kamaa. 

Kognitiivinen empatia kuitenkin on aivan uskomattoman kuumaa kamaa! Seuraavaksi saat hyvän pohjan sille, miten aktivoida tämä kyky tilanteessa kuin tilanteessa. 

Aktivoi kognitiivinen empatia kysymällä itseltäsi uteliaan pohtivia kysymyksiä

Olet hyödyntänyt kognitiivista empatiaa, kun olet pohtinut esimerkiksi jotain näiden suuntaista:

Mitäköhän tämän kollegan puolustautuvan reaktion taustalla oikein on? Onkohan häntä kiusattu koulussa?
Mitenköhän Pertti olisi kokenut tämän tilanteen?
Mitäköhän kumppanini kaipaisi stressaantuneessa tilassaan?

Lähtökohta kognitiiviselle empatialla on ensinnäkin oivallus siitä, että joka hetki jokainen meistä näkee maailman uniikilla tavalla – jokaisella on oma totuutensa. Toinen lähtökohta on sen hyväksyminen, että minä en ikinä voi tuntea enkä täysin ymmärtää toisen totuutta. Näiden pohjalta voin uteliaasti lähteä tarkastelemaan, mitä toisen totuudesta voisin ymmärtää ja mitä voisin tehdä ymmärtääksesi lisää.

Kognitiivinen empatia tarjoaa sinulle mahdollisuuden astua kenen tahansa saappaisiin terveen etäisyyden päästä. Se ei ole myöskään aikaan tai paikkaan sidottua. Voit etukäteen kokoushuoneeseen siirtyessäsi miettiä: “Mitäköhän muut toivoisivat tältä kokoukselta?”. Yhtälailla voit kiivaan riidan jälkeen pysähtyä miettimään: “Mitä toinen olisi tässä tilanteessa oikeastaan kaivannut?”. 

Voit aina aktivoida kykysi kognitiiviseen empatiaan kysymällä itseltäsi mielessäsi esimerkiksi jotain seuraavista kysymyksistä: 

  • Millä toisella tavalla voisin tulkita tämän tilanteen?
  • Mitä minä en näe, mitä toinen näkee?
  • Mitäköhän muuta toinen on kokenut tänään?
  • Mikä tarve toisen reaktion tai tunteen taustalla on? 
  • Mihinköhän toisen aikaisempiin kokemuksiin tämä tilanne liittyy?

Kognitiivinen empatia on tie rakentavaan vuorovaikutukseen konfliktitilanteissakin. Kun toinen käyttäytyy hyökkäävästi tai puolustautuvasti suhteessa sinuun, voit astua henkisesti taaksepäin ja uteliaasti pohtia, mistä toisen reaktio voisi johtua. 

On kuitenkin niin, että usein emme ole empaattisia. Miksi? 

Henkilökohtaisesti olen havainnut, että suurin este empatiakykyni aktivoimiseen on se, että olen itse jonkin tunnereaktion tai tiedostamattoman toimintamallin vietävänä. Olen suuttunut, vihainen, toimin omaa näkökulmaani puolustavasti tai vuorovaikutuksesta vetäytyväsi. 

Nämä ovat täysin luonnollisia reaktioita ja tapoja suojella itseä. Usein ne kuitenkin estävät minua toimiamasta arvojeni ja tavoitteideni mukaisella tavalla. Joskus on myös ihan vain niin, että en tajua, että tässä olisi ollut mahdollisuus hyödyntää kognitiivista empatiaa – usein vanhojen ystävien, perheen tai sukulaisten kanssa. 

Niissä tilanteissa, joissa empatian harjoittaminen olisi arvokkainta, se on haastavinta. 

Näissä monille tutuissa tilanteissa, voisit kognitiivisen empatian avulla muuttaa konfliktin mahdollisuudeksi rakentaa ymmärrystä ja yhteyttä:

  • Kun asiakas raivoaa pettyneenä puhelimeen ja solvaa sinua henkilökohtaisesti
  • Kun alaisesi ei ole saanut tehtyä mielestäsi helppoa tehtävää, ja huomaat syyttäväsi alaista laiskuudesta
  • Kun et ole saanut ystävältäsi vastausta tekstiviestiin 3 päivään ja alat suuttua
  • Kun hallitus tekee päätöksen, josta et ole ollenkaan samaa mieltä ja solvaat heitä typeryydestä
  • Kun kohtaat keskustelussa omaa maailmankuvaasi loukkaavan näkemyksen, asetat toisen henkilön johonkin laatikkoon (vassari, rasisisti, kaupunkilaisjuntti jne.) ja/tai mielesi tekee vakuuttaa toinen omasta näkemyksestäsi  

Virheelliset tulkinnat toisen kokemuksesta, motiiveista tai tarpeista synnyttävät raskaita kuiluja, rikkoutuneita ihmissuhteita ja kireän ilmapiirin. Teemme tulkintoja tiedostamattamme, automaattisesti ja jatkuvasti. Tärkeää on oppia tiedostaamaan ne, havahtua siihen, että et voi ikinä tietää toisen totuutta ja pysähtyä uteliaana selvittämään lisää.

Näin sinä voit kantaa oman kortesi ymmärryksen ja rakentavan vuorovaikutuksen kekoon.

Ei auta vaatia vastuun ottamista muilta. Tärkeintä on itse ottaa omistajuus omasta vuorovaikutuksesta. Todennäköisimmin muut kyllä seuraavat esimerkkiäsi.     

Itseäni on auttanut suuresti omiin tunnereaktioihini ja niiden taustalla oleviin sisäisen lapsen toimintamalleihin tutustuminen. Tässä minulle korvaamaton työkalu on ollut henkisen opettajani Aaro Löfin Ryhdy aikuiseksi sisäiselle lapsellesi verkkokurssi

Jos haluat todella oppia olemaan itsellesi ja sitä kautta muille empaattinen, vaalia rakentavaa vuorovaikutusta ja päästää irti toimimattomista reaktioista, nyt saat tämän kurssin 89€ (ovh. 109€) koodilla “pekkafreese”. 

Saan palasen myytyjen kurssien tuotosta. Ostamalla kurssin tuet myös siis sitä, että minun on nyt ja tulevaisuudessa mahdollista käyttää aikaa psykologisen tiedon jalkauttamiseen ja jakamiseen käytännönläheisinä teksteinä, videoina ja podcasteina. 

Lue fiktiota, ymmärrä tunteiden psykologiaa ja tiedosta omat tunnereaktiosi kognitiivisen empatian kehittämiseksi

Kognitiivinen empatia on ihmisymmärryksen hyödyntämistä toisen kokemuksen simuloimiseksi. Kaiken sen pohjalta, mitä ymmärrämme yleisesti ihmisenä olemisesta ja juuri tästä toisesta ihmisestä, rakennamme arvioita toisen kokemuksesta. 

Toisin sanoen mitä laajempi käsitys sinulla on ihmisenä olemisen monimuotoisuudesta – tunteista, tarpeista, näkemyksistä, ideologioista, kulttuureista, tarinoista, persoonallisuuksista, jne. – sitä paremmin voit punnita toisen mahdollisia kokemuksia. 

Lisäksi mitä parempi ymmärrys sinulla on toisen tavoitteista, arvoista, elämäntilanteesta, haasteista, temperamentista jne., sitä parempia arvauksia voit tehdä hänen kokemuksestaan.

4 tehokkainta tapaa kehittää kognitiivisen empatian taitoasi:

  • Lue laadukasta fiktio-kirjallisuutta (tai elämänkertoja) – pääset läheltä kokemaan aivan uusia maailmankuvia, tarinoita ja totuuksia 
  • Kehitä itseymmärrystä – harjoita tietoisuustaitoja, perehdy sisäisiin toimintamalleihisi ja omiin tunnereaktioihisi
  • Ole läsnä ja kuuntele taidokkaammin – tähän saat hyvin konkreettisia aktiivisen kuuntelemisen tekniikoita seuraavassa kohtaamisen taito tekstissä
  • Syvennä ymmärrystäsi psykologiasta – hyvä aloitus tähän on edellinen kohtaamisen taito –teksti tunteiden psykologiasta 

Mitä paremmin saat kiinni toisen totuudesta, sitä paremmin voit sovittaa oman toimintasi ja vuorovaikutuksesi tilanteeseen sopivaksi. Näin synnytät kestäviä asiakassuhteita, ratkaiset pinnan alla porisevia ongelmia ja viestit näkemyksesi vastaanotettavasti. Siinä samalla luot itsellesi ja muille merkityksellisempää työelämää. 


Lähteet:

1. Ickes, W. J. (Ed.). (1997). Empathic accuracy. Guilford Press

2. Shamay-Tsoory, S. G. (2011). The neural bases for empathy. The Neuroscientist, 17(1), 18-24.

3. Bohart, A. C., Elliott, R., Greenberg, L. S., & Watson, J. C. (2002). Empathy.

4. Davis, M. H. (1983). The effects of dispositional empathy on emotional reactions and helping: A multidimensional approach. Journal of personality, 51(2), 167-184.

5. Davis, M. H. (1980). A multidimensional approach to individual differences in empathy.

Jatka lukemista…

Kohtaamisen taito, Osa 1: Palvele ihmisiä, älä asiakkaita!

Tämä teksti aloittaa neliosaisen Kohtaamisen taito -blogitekstisarjan. Blogitekstisarjan tavoitteena on ensinnäkin osoittaa, että inhimillinen kohtaaminen on ongelmanratkaisua tärkeämpää, kun palvelemme toisia ihmisiä. Toiseksi blogitekstisarja antaa psykologian teoriaan ja käytäntöön, omaan kokemukseeni ja viisaampien ajatuksiin pohjaavaa tietoa ja tekniikoita kohtaamisen taidon kehittämiseen. Tekstit auttavat sinua kehittämään taitoasi huomioida toisen tunteet, tarpeet ja tarina, jotta voit rakentaa… Continue reading Kohtaamisen taito, Osa 1: Palvele ihmisiä, älä asiakkaita!

Taianomainen positiivinen palaute – 3 askeleella herätät sisäisen motivaation ja vaalit kasvun mindsettiä

Taianomainen positiivinen palaute muodostuu vaivannäln arvostamisesta, vaikutuksen ilmaisemisesta ja viestistä.

Tällä kaavalla annat palautetta, joka tukee kasvun mindsettiä, sisäistä motivaatiota ja psykologista turvallisuutta.

Syvenny aiheeseen…Continue reading Taianomainen positiivinen palaute – 3 askeleella herätät sisäisen motivaation ja vaalit kasvun mindsettiä

2 vastausta artikkeliin “Kohtaamisen taito, Osa 3: Empatian seuraava taso”

Kommentointi on suljettu.